Vanhan slaavilaisen kirkkomusiikin soidessa taustalla ryhmä ihmisiä on syventynyt ikonien maalaamiseen. Jokaisen työ on erilainen.
Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ikonipiiri kokoontuu Lippajärven Heiniemenpolulla sijaitsevassa Auroran kappelissa. Vetäjä on nuorisotyönohjaaja Tarja Rae, joka on pitkään itsekin harrastanut ikonimaalausta. Hän on myös kuvittanut kirjoja.
Ikoneja lahjoitetaan seurakunnan myyjäisiinkin
Piirissä on noin 50 jäsentä kolmessa eri ryhmässä. Seurakunta tarjoaa paikan ja vetäjän. Välineet hankitaan itse. Yhteisostoina värejä ja muita tarvikkeita saadaan halvemmalla.
Alusta asti mukana ollut Heljä Aaltonen kertoo ikonimaalauksessa käytettävästä temperatekniikasta. Siinä värijauheet sekoitetaan munankeltuaiseen ja veteen. Munankeltuainen saadaan säilymään lisäämällä siihen vähän valkoviiniä tai etikkaa. Pohjat ovat liitujauholiimaseoksella pohjustettua jalopuuta, joka ei taivu ajan kuluessa.
Koko ikonipiiri sai kuusi vuotta sitten alkunsa Heljä Aaltosen pyynnöstään. Tästä kiitollisena hän lahjoittaa mielellään ikonejaan hyvään tarkoitukseen, kuten seurakunnan myyjäisiin. Hän on tehnyt siihen tarkoitukseen esimerkiksi Pyhä Kolminaisuus- ja Jumalan äiti- ikoneja.
Tyylejä Venäjältä, Egyptin koptiperinteestä ja Kiinasta
Ikoneiden aiheet pohjautuvat useimmiten Raamatun tapahtumiin ja henkilöihin. Jotkut aiheet esittävät muita pyhiä henkilöitä. Esimerkiksi Susanna Schroderus maalaa nunnan asuun pukeutuneen Juliana Norwichilaisen ikonia.
Ikoneita maalataan enimmäkseen perinteisen venäläisen novgorodilaisen tyylin mukaan, niihin löytyy eniten mallejakin. Espoon ikonipiirissä kukin saa vapaasti valita aiheensa. Ikoneja maalataan oman kiinnostuksen mukaan. Muutamat maalaavat omaa ikoniaan vanhan egyptiläisen koptilaisperinteen mukaan.
Kaisu Loiske tutkii kiinalaista seimikuvaa, jota hän kopioi ikonipohjalle. Värikäs tyylitelty kuva poikkeaa kovasti venäläistyylisistä ikoneista. Hän on tehnyt ikonin muun muassa 70-vuotislahjaksi saunatoverilleen sekä Hellyyden Jumalanäidin Tukholmaan vakavasti sairastuneelle ystävälle.
– Toivon että ikonin katseleminen lohduttaa sairasta ihmistä, Loiske sanoo.
Monet piiriläiset ovat antaneet valmiita töitään lahjaksi sukulaisille ja ystäville. Myös Kirkon ulkomaanapu ja Yhteisvastuukeräys ovat saaneet ikonilahjoituksia esimerkiksi Espoon seurakunnan myyjäisten kautta.
Ikonit puhuttelevat, tekemällä oppii
Paratiisimainen Aina valvova Kristus -ikoni on taustaväreiltään vaalea ja herkkä. Sitä maalaa Riitta Martiskainen. Hän näyttää kaunista työtä, jossa Kristus lepää kauniissa maisemassa puiden ja lintujen seurassa ylienkeli Mikaelin ja Neitsyt Marian hoivatessa häntä.
Kaksi vuotta piirissä mukana ollut Ulla Behm maalaa pääsiäisaiheista ikonia Hän ei ole täällä. Hänellä on tekeillä myös koptilaistyylin töitä. Monet tekevät yhtä aikaa useampaa ikonia. Värien kuivuessa voi siirtyä toisen työn pariin.
Outi Kaasinen kuuli ikonimaalauspiiristä työtoveriltaan Päivi Timoselta. Molemmat ovat olleet mukana jo useamman vuoden ja viihtyvät hyvin. Tekemällä oppii, he toteavat.
Ryhmä on tehnyt yhteisiä matkoja Venäjälle ja Viroon. Jaana Hakolalla on työn alla muun muassa Pihkovan matkalta vanhasta kirkosta löytynyt Anna Novgorodilaisen ikoni. Kuva pysäytti hänet ja teki suuren vaikutuksen. Kuva oli kirkon seinällä suurikokoisena freskona, josta saatiin tarpeeksi selkeä valokuva ryhmässä tehtäviä ikoneita varten.
Ikonimaalaus luo myös hengellistä yhteisöllisyyttä
Luterilainen pastori Alarik Corander on yksi maalareista. Hän myös siunaa valmiit ikonit Auroran kappelissa ja pitää kaikille seurakuntalaisille avoimia luentoja ikonitaiteesta. Corander korostaa ikonin rukousluonnetta.
– Ikoni valitsee tekijänsä eikä päinvastoin, hän sanoo. – Ikonin siunaamisen päivämäärä merkitään sen taakse. Tämä muistuttaa Jumalan läsnäolosta.
Auroran kappelin kerhohuoneessa on kuvaushetkellä 10 henkeä, mutta jokaiselle on hyvin tilaa. Ilmapiiri on rauhallinen ja kodikas. Slaavilainen kirkkomusiikki soi taustalla. Tunnelmassa on myös jotain pyhää.
Tarja Rae kertoo, että ikonimaalauspiirillä on myös hengellistä yhteisöllisyyttä, ja maalaamisen ohessa nousevat teologiset keskustelunaiheet herättävät paljon kiinnostusta.
– Tämä työmuoto vetää mukaan myös akateemisia, keski-ikäisiä, työssä käyviä ihmisiä. Moni on alkanut arvostaa kirkkoa ja sen työtä sekä ryhtynyt lukemaan Raamattua myös saadakseen enemmän tietoa ikonien aiheiden taustoista.
Piiriläiset rupattelevat kahvitauolla ja suunnittelevat kesälle kolmipäiväistä ikonimaalaustapaamista. Tarjolla on kahvin ja teen lisäksi kerholaisten valmistamia leivonnaisia. leppoisasta ja hauskasta tunnelmasta huomaa, että myös ystävyys yhdistää näitä ikonimaalareita.
Kuva: Leena Hietamies.