Jeesuksen työtä voi tehdä myös juomalla reilua kahvia

– Kahvivalinnoillamme voimme helposti auttaa kehittyvien maiden yhteisöjä ja yksilöitä, sanoo Reilut Seurakunnat -hankkeen koordinaattori Salla Korteniemi Suomen Kristillisestä Ylioppilasliitosta. Kuva: Ilona Karppanen

Yli kymmenen pakettia kahvia viikossa. Tämän verran kahvia juodaan Espoossa Tapiolan seurakunnassa, jossa on runsaat 23 000 jäsentä.

Yhteensä koko Suomen seurakunnissa nautitaan tuhansia kahvipaketteja vuodessa. Määrä on valtava, eikä ole samantekevää, miten se kahvi on tuotettu.

Tänä vuonna käynnistyneessä Reilut Seurakunnat -hankkeessa kannustetaan seurakuntia siirtymään kokonaan Reilun kaupan kahviin. Reilun kaupan sertifikaatin avulla varmistetaan, että viljelmät ja kahvitilojen työntekijät saavat palkan työstään, lapsi- tai pakkotyövoimaa ei käytetä ja kahvia viljellään ekologisesti.

Reilut Seurakunnat on ulkoasiainministeriön rahoittama viestintä- ja globaalikasvatushanke, jolla edistetään maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta hankintojen avulla. Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto (SKY) toteuttaa hankkeen yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkoston, Reilu kauppa ry:n, Lähetyskirkon messuyhteisön, Nuorten Keskus ry:n, kirkon oppilaitospastoreiden ja Kirkkopalvelut ry:n kanssa.

– Pohdimme, mikä olisi hyvä tapa juhlistaa Suomi 100 -vuotta, Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton 120-vuotisjuhlavuotta sekä reformaation merkkivuotta, ja päädyimme Reiluun kauppaan. Halusimme auttaa seurakuntia kantamaan sen avulla globaalia vastuuta, kertoo hankkeen koordinaattori Salla Korteniemi SKY:stä.

– Meidän mielestämme tämä on hyvä tapa muistuttaa suomalaisia siitä, miten tärkeitä kaupankäynnin oikeudenmukaiset periaatteet ovat Suomelle.

Sertifikaatti on tarkoin valvottu

Tällä hetkellä Suomen noin neljästäsadasta seurakunnasta 118 on saanut Reilun Seurakunnan arvonimen. Joukkoon kuuluu myös Tapiolan seurakunta.

– Yhtäkään vasta-argumenttia ei esitetty, kun päätös tehtiin, kertoo seurakunnan ylivahtimestari Antti Ruuskanen.

Reilun kaupan tuotteina saa kahvin lisäksi teetä, kaakaota ja hedelmiä: tuotteita, joita ei kasvateta Suomessa ja jotka ovat kotoisin kehittyvistä maista. Mikäli niiden tuotanto-olosuhteita ei valvota, saattaa niiden tuotannossa esiintyä ihmisoikeusrikkomuksia.

Salla Korteniemi toteaa, että myös muut kuin Reilun kaupan tuotteet saattavat olla eettisesti tuotettuja, mutta Reilulla kaupalla oikeudenmukaisista työskentelyolosuhteista voi olla varma.

Tavallisilla maailmanmarkkinoilla esimerkiksi kahvin hinta heittelehtii rajusti, eivätkä viljelijät välttämättä saa omaansa koskaan takaisin. Reilun kaupan sertifikaatin saanut tila saa kahvista aina korvauksen, ja tilan on myös maksettava työntekijöilleen lain määräämää minimipalkkaa. Maaperään ei saa levittää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita, jotka edistäisivät lyhyellä aikavälillä tuotantoa mutta vahingoittaisivat maata jatkossa. Lisäksi sertifioidut alueelliset viljelyskunnat saavat Reilun kaupan lisää, jolla kustannetaan paikallisia koulua ja kaivoja.

Kuten arvata voi, Reilu kahvi on tavallista kahvia kalliimpaa. Samaan aikaan yhä useampi suomalainen seurakunta painii talousongelmissa ja joutuu säästämään kaikessa. Millainen riski on siihen, että ylimääräiset kahvieurot eivät päädykään viljelijälle vaan välikäsien ja huijareiden taskuun?

– Sitä riskiä ei ole. Tietenkään mikään järjestelmä ei ole sataprosenttisen aukoton, mutta Reilun kaupan sertifikaatti on maailmanlaajuisesti yksi tarkimmin valvotuista, vastaa Korteniemi.

Hankkeen avulla koulutetaan nuoria aikuisia Reilun Seurakunnan lähettiläiksi

Salla Korteniemi kertoo Reilu kaupan valikoituineen Suomen Kristillinen Ylioppilasliiton yhteistyökumppaniksi siksi, että sen avulla on mahdollista luoda hyvää niin yksilöille, yhteisöille kuin luonnolle.

– Teemme Reilun kaupan avulla Jeesuksen työtä paitsi Suomessa myös kahviketjun toisessa päässä, Korteniemi miettii.

– Meidän kahvivalinnoillamme voidaan helposti ja nopeasti auttaa kehittyvien maiden yhteisöjä ja yksilöitä.

Hanke on Korteniemen mukaan saanut seurakunnissa hyvän vastaanoton. Se on ollut erityisesti lähellä lähetys- ja nuorisotyöntyöntekijöiden sydäntä.

– Silläkin on ollut merkitystä, että seurakuntalaisten lempikahvia Pauligin Juhla Mokkaa saa nykyään Reilun kaupan Juhla Mokkana, Korteniemi naurahtaa.

Liiton kaksivuotisessa hankkeessa pyritään ensisijaisesti muuttamaan kirkollisveroilla tehtyjä hankintoja vastuullisemmiksi. Hankerahoituksella tuotetaan myös materiaaleja seurakuntien käyttöön seurakuntalaisten herättelemiseksi. Lisäksi hankkeen avulla koulutetaan Reilun Seurakunnan lähettiläitä.

Lähettiläät ovat 18–30-vuotiaita nuoria, jotka saavat koulutuksen vaikuttamistyöhön ja voivat esimerkiksi vetää seurakunnissa tilaisuuksia, joissa kerrotaan Reilusta kaupasta. Reilun Seurakunnan arvonimeä voi hakea osoitteesta reilukauppa.fi.

– Meidän kahvivalinnoillamme voidaan helposti auttaa kehittyvien maiden yhteisöjä ja yksilöitä, kertoo Reilut Seurakunnat -hankkeen koordinaattori Salla Korteniemi Suomen Kristillisestä Ylioppilasliitosta.

Kuva: Ilona Karppanen

Lue myös:

Maailmaa muuttamassa: "Löysin Changemakerista myös aviomieheni"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***