Kajaanin rovastikunnan asettama ohjausryhmä ehdottaa, että Kainuuseen muodostettaisiin vuoden 2019 alussa iso seurakuntayhtymä. Siihen kuuluisivat Kainuun kaikki kahdeksan seurakuntaa sekä Vaalan seurakunta. Asiasta kertoi ensin Kainuun Sanomat.
Yhtymä perustetaan sillä ehdolla, että mukaan lähtee vähintään viisi seurakuntaa, joista yksi on Kajaanin seurakunta. Lisäksi viiden joukossa on oltava ainakin yksi Kainuun keskisuurista seurakunnista: Kuhmo, Sotkamo ja/tai Suomussalmi.
Paltamo, Vaala, Puolanka, Hyrynsalmi ja Ristijärvi ovat alle 3 000 jäsenen seurakuntia. Ristijärven jäsenmäärä painuu ennusteiden mukaan ensi vuosikymmenen alkuvuosina alle tuhannen.
Esityksessä yhtymään mukaan tulevien seurakuntien varallisuus ja velat laitettaisiin yhteen ja kaikkien yhtymän seurakuntien kirkollisveroäyriksi tulisi 1,70. Nyt vaihteluväli Kainuun seurakuntien veroäyreissä on 1,50:stä 1,85:een.
”Kainuun seurakuntien jäsenkehitys on kauniisti sanoen huolestuttava”
Yhtymäselvityksen teki organisaatiokonsultti Raimo Turunen. Selvitystyö käynnistyi elokuun puolivälissä ja sen loppuraportti hyväksyttiin marraskuun lopussa. Selvitystyötä johti rovastikunnan yhteistyötoimikunnan nimeämän ohjausryhmän puheenjohtaja lääninrovasti Risto Kormilainen. Hän kannattaa vahvasti yhtymän perustamista.
Kajaanin seurakunnan talousjohtaja Pasi Mäkelä on laatinut alustavat laskelmat seurakuntayhtymän vaikutuksesta talouteen ja kiinteistöpäällikkö Juha Vornanen on koonnut tiedot seurakuntien kiinteistöistä ja niiden korjaustarpeista.
– Selvityksessä vertailtiin seurakuntayhtymän ja itsenäisen seurakunnan vahvuuksia ja heikkouksia sekä esiteltiin suunnitelma seurakuntayhtymän hallinto- ja toimintarakenteeksi, Raimo Turunen kertoo.
Lisäksi siinä kuvattiin seurakuntayhtymän säädöspohja ja perustamisen hallintotie sekä seurakuntayhtymän perustamisen käytännön näkökohtia. Selvitys sisältää myös ehdotuksen seurakuntayhtymän perussäännöksi.
Raimo Turunen pitää yhtymän perustamista tarkoituksenmukaisena, jos siinä on mukana jutussa aiemmin kuvatuin ehdoin riittävä määrä seurakuntia.
– Kainuun seurakuntien jäsenkehitys on kauniisti sanoen huolestuttava. Koko alueen yhteenlaskettu jäsenmäärä on laskenut 2000-luvulla 18 484 henkeä eli lähes 23 prosenttia.
Parhaiten ovat selvinneet Sotkamo ja Kajaani, joissa jäsenmäärän lasku on ollut noin 16 prosentin luokkaa. Kaikissa muissa jäsenkadon prosenttiluku on noin 30–36.
– Traagisinta on, että pienimmät seurakunnat ovat menettäneet jäseniä suhteellisesti eniten, Turunen kertoo.
Väen vähenemiseen on eri seurakunnissa eri syitä. Puolangalla ikärakenne on ollut suurin vaikuttava tekijä, Kajaanissa ja Sotkamossa kirkosta eroaminen. Muissa seurakunnissa eniten on vaikuttanut muuttotappio.
– Kajaani on Kainuun ainoa seurakunta, jossa on ollut luonnollista jäsenistön uusiutumista eli kastettuja enemmän kuin kuolleita.
Kun kuntien asukkaat jaetaan toimeentulon mukaisiin luokkiin (lapset, opiskelijat, työlliset, työttömät, eläkeläiset) vain Kajaanissa ja Sotkamossa työlliset muodostavat suurimman ryhmän. Muissa suurin ryhmä ovat eläkeläiset.
Talouden kanssa on isoja haasteita
Kainuun seurakuntien taloudet ovat Raimo Turusen selvityksen mukaan kurjassa jamassa. Jäsenistön väheneminen ja ikääntyminen pienentävät verokertymää. Kaikilla seurakunnilla oli tarkasteluaikana eli vuodesta 2007 eteenpäin useita vuosia, jolloin vuosikate ei kattanut poistoja.
Kainuun seurakuntien velkojen yhteissumma vuonna 2016 oli 1,6 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen yhteen laskettu korjausvelka viiden vuoden jaksolla on yhteensä lähes 10 miljoonaa euroa.
– Useimmilla seurakunnilla ei ole selkeää henkilöstö- ja kiinteistösuunnitelmaa. Kirkkohallituksen taloustyökalulla laskien käytännössä kaikilla on tarve joko vähentää kiinteitä menojaan eli käytännössä henkilöstöä tai korottaa veroprosenttia, Turunen kertoo.
Suurin välitön hyöty yhtymästä olisi Turusen mukaan taloushallinnon yksinkertaistuminen ja henkilöstösäästöt siinä, koska alueen seurakuntien talouspäälliköistä viisi on tulossa eläkeikään lyhyen ajan sisällä.
– Ja jos niin sovitaan, henkilöstöä voidaan käyttää yhtymässä joustavasti sijaistamisiin, jolloin ulkopuolisen sijaistyövoiman tarve vähenee.
Taloushallinnossa yksi tulosyksikkö helpottaa talouden suunnittelua ja seurantaa sekä yksinkertaistaa taloushallinnon työtä. Laajempi talousyksikkö turvaa myös taloudellisesti heikommassa asemassa olevien seurakuntien toimintaa.
”Ideaalia organisaatiota ei ole olemassa”
Yhtymä mahdollistaa, ja kuntaliitoksissa myös turvaa sen, että nykyisten seurakuntien nimet, identiteetti ja toiminta säilyvät ja jopa vahvistuvat.
Haasteiksi laajassa yhtymässä voivat tulla esimerkiksi tiedonkulku, sopiminen kiinteistöjen yhteiskäytöstä ja kehittämisestä sekä toiminnallisen yhteistyön rakentaminen niin, ettei tule työntekijöille tule kohtuuttoman pitkiä ajomatkoja tai yhtymälle liian raskasta yhteistä hallintoa.
– Olen pitänyt kaikissa seurakunnissa työntekijöitten ja luottamushenkilöitten neuvottelun. Vastaanotto on ollut vaihteleva. Ehkä karkeasti voi sanoa, että seurakunnissa, joissa asiasta oli keskusteltu jo pidemmän aikaa, oli positiivisempi vastaanotto kuin muissa, Turunen kertoo.
– Toiveet kohdistuvat laajempiin hartioihin, mikä tarkoittaa sekä laajempaa taloutta että pieniin seurakuntiin työtovereita ja kollegoja. Pelot liittyvät yhtymän kuviteltuun raskauteen ja keskusjohtoisuuteen.
Yhtymä on organisaatiorakenne siinä kuin muutkin organisaatiot, Turunen muistuttaa. Se edellyttää yhteistä näkemystä perustehtävästä, yhteistyökykyä ja -halua sekä suopeaa tulkintaa toisen tarkoitusperistä ja aikeista.
– Perinteisesti seurakuntayhtymien ongelma on ollut sisäinen kilpailu resursseista. Mikään organisaatio ei ole koskaan valmis eikä ideaalia organisaatiota ole olemassa. Kun organisaatio halutaan toimivaksi, sen eteen pitää nähdä vaivaa ja tehdä työtä.
Turusen mukaan oleellisinta on, että kirkko tekee sitä, mitä sen tuleekin tehdä. Tämä näyttää onnistuvan tai epäonnistuvan kaikenlaisissa organisaatiomalleissa.
– Seurakuntatyön edellytyksistä on kuitenkin huolehdittava ja tämä on ollut La Grande Idée Kainuussa, kun seurakunnat ovat lähteneet voimiaan yhdistämään. Seurakuntia ei saa päästää siihen tilaa, että seurakuntatyö vaarantuu.
Kuva Raimo Turusesta: Tauno Salmi