Kirkon koko kulttuuriperintö tallennetaan Basis-järjestelmään – käyttö on seurakunnille ilmaista

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi viime syksynä kirkolle uuden kulttuuriperintöstrategian. Strategian edellyttämän dokumentoinnin ja hallinnan keskeinen työkalu on kiinteistönhallintajärjestelmä Basis, joka on kirkon koko rakennus- ja kiinteistökannan sekä arvoesineistön hallintaan kehitetty ohjelmisto.

Kirkkohallitus on tehnyt sopimuksen Haahtela-yhtiöiden kanssa järjestelmän rakentamisesta ja kehittämisestä. Basis-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2016.

– Basiksen käyttöönotto ja käyttö on seurakunnille ilmaista ja järjestelmässä on mukana jo 195 seurakuntataloutta, kertoo koordinaattori Inkeri Kranttila, joka toimii kirkkohallituksessa järjestelmän projektipäällikkönä.

Basiksen rakennus- ja kiinteistörekisteriosuuden käyttöön on nyt parin vuoden aikana koulututtu asteittain 5-20 seurakuntatalouden ryhmiä kerrallaan. Tavoite on saada järjestelmä kattamaan kaikki 279 seurakuntataloutta vuoden 2018 aikana.

Seurakuntien tiedot kulttuuriomaisuudesta on oltava rekisterissä vuoteen 2024 mennessä

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan esineistön dokumentoinnin osalta järjestelmää on pilotoitu viime vuonna. Mukana ovat olleet Jyväskylän ja Sysmän seurakunnat sekä Kokkolan rovastikunta.

Järjestelmän arvoesineosion varsinainen koulutus ja käyttöönotto on aloitettu vuoden alussa.

– Kulttuuriperintöstrategian toteutumisen tähtäin on seitsemän vuoden päässä eli vuodessa 2024. Siihen mennessä seurakunnilla tulisi olla Basis rekisterissä ajan tasalla olevat tiedot kulttuuriomaisuudestaan, niin rakennetusta ympäristöstä kuin myös esineistöstä, sanoo kirkkohallituksen kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto.

Kulttuuriperinnön dokumentoinnin osalta seurakunnille tulee tarkat ohjeet, Tammisto lupaa.

Kokemukset selain- ja valikkopohjaisen kiinteistöhallintajärjestelmän käytöstä ovat olleet projektipäällikkö Inkeri Kranttilan mukaan varsin myönteisiä.

– Käyttäjien mielestä järjestelmä on helppokäyttöinen, looginen ja joustava. Valikkopohjaiseen järjestelmään voidaan helposti tallentaa hyvin monimuotoista tietoa: tekstiä, kuvia, dokumentteja, pohjapiirroksia ja jopa laajempia historiatietoja, Kranttila luettelee.

Jatkossa kaikki rakennusavustukset haetaan Basis-järjestelmän kautta

Kulttuuriperinnön dokumentoinnin ohella järjestelmä tarjoaa jatkossa ajantasaista tietoa kirkon koko kiinteistökannasta ja sen kunnosta. Sen avulla voidaan esimerkiksi arvioida korjausrakentamisen tarpeita, yhtenäistää kiinteistöjen hoidon ohjeistusta yli seurakuntarajojen sekä yksinkertaistaa raportointia ja tilastointia.

Kun kaikki seurakuntataloudet ovat mukana kiinteistöhallintajärjestelmässä, tulee se toimimaan myös kirkkohallituksen myöntämien rakennusavustusten hakualustana. Jatkossa seurakunnat voivat hakea rakennusavustuksia ainoastaan Basis-järjestelmän kautta, mikä helpottaa ja yhtenäistää hakemusten käsittelyä.

Kuva: Saana Tammisto. Enkeli Hattulan Pyhän Ristin kirkon saarnastuolista. Kyse on kallisarvoisesta kulttuuriperinnöstä, koska saarnastuoli on vanhin Suomessa säilynyt ja peräisin vuodelta 1550.

Lue myös:

Kulttuuriperintö on kirkon ydintä: sen muisti ja tulevaisuus

Kulttuuriperintö kantaa yli katastrofien: On aika inventoida kirkollinen esineistö

Edellinen artikkeliIina-Kaisa Rasmus Pietarsaaresta: Seurakunnan luottamushenkilö ei saa ajaa omaa poliittista etuaan
Seuraava artikkeliVäinö Guttorm: ”Saamelaisten mielipiteillä ei ole ollut paljon vastakaikua”

Ei näytettäviä viestejä