Luottamushenkilö Roope Berg Järvenpäästä: ”Ihan kaikesta voi ja pitää neuvotella”

Asia on tehty meillä aina näin. Tämä lause saa järvenpääläisen kirkko- ja kaupunginvaltuutettu Henry ”Roope” Bergin, 61, karvat pystyyn.

– Onneksi ajatusta kuulee yhä harvemmin. Maailma menee eteenpäin. Jos haluaa pysyä kartalla, on mietittävä uutta. Tämä pätee myös seurakunnan hallintoon, Berg sanoo.

Näppylöitä Berg saa myös pakko-sanasta.

– Ihan kaikista asioista voi ja pitää neuvotella. Kun puhutaan ja käännetään esiin eri näkökulmat, loukataan vähemmän ja saadaan aikaan enemmän. Joskus on tilanteita, joissa on oikeasti tehtävä tavalla, joka ei kaikkia miellytä. Silloin on tärkeä selvittää ja valaista asioita niin perusteellisesti, että jokainen ymmärtää syyt päätökseen.

Roope Berg on asunut koko ikänsä Järvenpäässä ja ehtinyt olla monessa mukana. 1990-luvulla neljän pojan isä muun muassa halusi lähteä vaimonsa Pirjon kanssa nuorten pariin kaduille – ennen kuin omat pojat sinne ehtivät.

Järvenpään katutoiminnan tuki ry perustettiin virallisesti vuonna 1995. Omat pojat ovat nyt aikuisia, ja lastenlapsiakin Bergeillä on jo seitsemän. Katutoiminnan tuki työskentelee edelleen sekä lasten, nuorten että vanhusten hyväksi. Tätä nykyä se tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa, ja mukana on paljon myös vapaaehtoisia toimijoita.

Hautausmaan siivoustempauksia on tehty koululaisten kanssa jo viisi vuotta

Kaupunginhallituksessa ja sen myötä eri lautakunnissa Roope Berg on istunut yhtä kautta lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti vuodesta 1992. Seurakunnan hallinnossa, kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa, hän toimii nyt toista kautta.

Idea seurakunnan hallintoon pyrkimisestä lähti niinkin konkreettisesta asiasta kuin siitä, että Roope Berg halusi siivota Järvenpään seurakunnan hautausmaan.

– Ihan perusssiistissä kunnossa se oli, mutta halusin siitä huippusiistin. Hautausmaalla ovat haudattuina omat vanhemmat, kaksi sisarusta sekä vaari, siksi asialla on ollut merkitystä itselleni henkilökohtaisestikin.

Nyt jo viidettä vuotta aina pyhäinpäivän jälkeen Roope Berg sekä läheisen Mankalan koulun viitosluokka opettajineen viettävät hautausmaalla muutaman tunnin työrupeaman. He muun muassa keräävät pois poltetut hautakynttilät ja lajittelevat niistä metalli- ja muoviosat kierrätykseen.

Seurakunnasta tempauksessa on mukana pappi, ja seurakunta myös tarjoaa talkooväelle mehut ja keksit. Järvenpään katutoiminnan tuki ry maksaa luokalle 120 euroa luokkaretkirahaa.

Bergin mielestä hautausmaan vuosittainen siivoustempaus on paitsi nuorten hyvää tapakasvatusta, myös yksi hyvä esimerkki eri tahojen toimivasta yhteistyöstä.

– Yhteistyökuviot ovat menneet Järvenpäässä koko ajan eteenpäin, ja tästä syntyy säästöä kaikille osapuolille. Mutta kehittämisen varaa on vieläkin. Seurakuntamme muun muassa tekee lähiseurakuntien Keravan ja Tuusulan kanssa yhteistyötä, mutta sitä voisi tehdä enemmänkin.

”Mieluummin antaisin omistani kuin käyttäisin toisten rahoja”

Järvenpään kaupungissa on asukkaita noin 42 000, ja seurakunnassa jäseniä noin 28 500. Bergin mukaan seurakunnan talous on kunnossa, mutta budjetti kuitenkin melko pieni. Ylimääräistä tuhlattavaa ei ole.

Päivätyökseen myyntipäällikkönä Tibnor Oy:llä toimivan Roope Bergin mielestä verorahojen oikeudenmukaisesti jakaminen on erittäin vastuullinen ja haastava tehtävä.

– Joskus tuntuu, että mieluummin antaisin omistani kuin käyttäisin toisten rahoja. Jos Järvenpään vuosia kestänyt muuttovoittoisuus kääntyy jossakin vaiheessa laskuun, se tuo ongelmia myös seurakunnan talouteen. Kirkosta eroamisia kuitenkin jonkin verran on, kuten kaikissa muissakin Suomen seurakunnissa tällä hetkellä, Berg pohtii.

Tulevina vuosina joudutaan päättämään esimerkiksi seurakunnan vanhenevien kiinteistöjen kohtalosta.

– Tilakysymyksissäkin kannattaa mielestäni miettiä yhteistyötä lähiseurakuntien ja kaupungin kanssa. Seurakunnalla ei tarvitse olla kaikkia tiloja itsellään.

”Ihmisten auttaminen on seurakunnan tärkein tehtävä”

Hengelliset asiat ja niihin suhtautuminen ovat Roope Bergin mielestä ihmisen henkilökohtainen asia. Jokainen saa uskoa niin kuin uskoo. Mutta kuuluu ihminen sitten kirkkoon tai ei, on hänen halutessaan saatava esimerkiksi pappi käymään sairaalaan tai terveyskeskukseen.

– Ihmisten auttaminen on seurakunnan ehdottomasti tärkein tehtävä, ja siinä seurakunnat tekevätkin aivan uskomattoman hyvää työtä. Meillä Järvenpäässäkin asiat hoidetaan kauniisti. Seurakunta on mukana tavallisten ihmisten elämän tavallisissa asioissa, ja se on hieno asia.

Kuva: Irja Ketola

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

Edellinen artikkeliArvio: Asiantuntijoiden artikkelikokoelma perheen ja avioliiton murroksesta vie pintaa syvemmälle
Seuraava artikkeliVanhempansa saattohoitanut Annina Holmberg: ”Suruvuosien jälkeen on elämän vuoro”

Ei näytettäviä viestejä