Kotkalaisen pianisti-urkuri Esa Ylösen mielestä sävelletyt psalmit ovat käyttömusiikkia. Hän muuttaa tuhansien vuosien takaiset säkeet tämän päivän lauluiksi.
– Psalmien säveltäminen on kuin rukousta. Siitä tulee lempeä ja rauhallinen olo kiireenkin keskellä. Psalmeja säveltäessäni tunnen itseni siunatuksi, Ylönen kuvailee.
Tähän mennessä hän on säveltänyt 33 psalmia.
– Olen aina ollut työssä seurakunnissa, joissa minua on kannustettu psalmien säveltämiseen. Sävellystyön alkuvaiheessa on melko usein epävarma olo ja on hyvä, kun kollegat, papit ja kanttorit kannustavat. Psalmien vastaanotto on ollut pelkästään positiivinen.
”Aion tarjota psalmisävellyksiäni kustantajalle”
Esa Ylönen tutustui psalmeihin Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkikoulutuksessa.
– Toimiessani Lehtisaaren kappeliurkurina Munkkiniemen seurakunnassa Helsingissä lauloin usein psalmeja jumalanpalveluksissa, vanhojen psalmikaavojen mukaisesti.
Aluksi Ylönen ei säestänyt itseään uruilla tai pianolla, vaan lauloi psalmit vanhoilla psalmikaavoilla, joita oli oppinut liturgisen laulun tunneilla.
Aika nopeasti hän alkoi kuitenkin säveltää niihin urkujohdantoja ja soitettuja välikommentteja, ja lopulta psalmit irtosivat opituista kaavoista. Niistä tuli ikään kuin läpisävellettyjä lauluja.
Usein niissä kuitenkin on niin sanottu antifoni eli evankeliumikirjasta kullekin pyhälle löytyvä päivän psalmin alkuun ja loppuun tarkoitettu kehyslause.
Sävelletyt psalmit ovat Ylösen mukaan käyttömusiikkia.
– Kun ehdin muilta hankkeiltani, kirjoitan ne puhtaaksi ja tarjoan kustantajalle. Niistä on iloa kanttoreille, laulajille, lauluyhtyeille ja soittajille.
Suurin osa Ylösen säveltämistä psalmeista on helposti toteutettavissa, ja kokoonpanoksi riittää laulu ja piano.
Psalmi taipuu myös tangon sykkeeseen ja lahjaksi
Monet psalmit Esa Ylönen on säveltänyt tilaustyönä tai itselleen jumalanpalveluskäyttöön. Yksikin muusikko voi esittää niitä.
– Minun tapani säveltää psalmeja on melko vapaa. Kun meillä oli esimerkiksi Elokuun Tangon juhlajumalanpalvelus Pyhtään kirkossa, tein psalmista milongan tai tangon lailla sykkivän, enkä koe siinä mitään väärää. Tuossa tilaisuudessa psalmin esitti kanttori ja argentiinalaisen tangon asiantuntija Mikko Helenius.
Ylönen korostaa kuitenkin, että kun jumalanpalvelukseen viedään musiikkia, konteksti täytyy aina ottaa huomioon.
– Yritän vaalia kauneutta. Mielestäni kaikki lahjat tulee ottaa käyttöön Luojan kunniaksi. Jumalanpalvelus on sekin kokonaistaideteos Jumalan kunniaksi, ja musiikki on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti. Seurakuntalaiset eivät ole mitään puurokorvia.
Psalmeissakin Ylöstä viehättävät tekstien kauneus, kuvailevuus ja värikkyys. Niistä löytyy ajatuksia monenlaiseen elämäntilanteeseen ja tilaisuuteen.
– Olen säveltänyt niitä vaikkapa syntymäpäivälahjoiksi ja perheemme juhannusjuhliin. Olen antanut niitä lahjaksikin, esimerkiksi 90 vuotta täyttäneelle isälleni.
Lahja isälle oli psalmista 32, ja se kuuluu näin:
”Sinä olet minulle turvapaikka, sinä varjelet minut vaarasta. Riemuhuudot kajahtavat ympärilläni, kun sinä autat ja pelastat. Minä opetan sinua, sanoo Herra, minä osoitan sinulle oikean tien. Minä neuvon sinua, katseeni seuraa askeleitasi. Herran armo ympäröi sen, joka häneen turvaa.”
Tuore sanoma muinaisuudesta
Psalmeja on kirkkovuoden eri pyhäpäiville ja myös arkipäiville.
Yksi Esa Ylösen säveltämistä psalmeista on tuhkakeskiviikon psalmi. Hänen soittamanaan ja laulamanaan psalmi yllättää ja lämmittää: sen sävelissä, kuten tekstissäkin, on melodista iloa, kiitosta ja hyvää mieltä.
Psalmit tulevat kaukaa menneisyydestä ja maailmasta, joka oli aivan erilainen kuin oma aikamme. Silti niiden sanoma on tuore ja puhutteleva. Psalmit kertovat, miten vähän ihminen on lopulta muuttunut.
Tunnetuimpia psalmien kirjoittajia oli noin vuonna 1000 eKr. hallinnut kuningas Daavid. Psalmit säilyivät suullisena perimätietona ja ne tallennettiin vasta 500 vuotta myöhemmin. Lopullisesti Psalmien kirja on koottu noin vuonna 175 eKr.
Vanhan testamentin psalmit ovat alun perin ylistyslauluja, valitusrukouksia ja katumusvirsiä, joita on laulettu kielisoitinten säestyksellä.
– Säveltäessäni psalmia otan aina huomioon, millainen kokoonpano on käytettävissä ja sävellän psalmin juuri sille sopivaksi. Esimerkiksi lauluyhtye Seksti Langinkosken seurakunnasta on laulanut psalmimusiikkiani. Jos käytettävissä on ollut soittimia, olen kirjoittanut niille stemmoja.
Esan lähestymistapa työhön on hyvin käytännönläheinen mutta hienovarainen.
– Jos joku osa psalmitekstissä ei mielestäni sovi tavoittelemaani estetiikkaan, jätän sen käyttämättä. Asiakokonaisuuden pitää kuitenkin säilyä oikeana.
Kuvat: Ulla-Maija Sievinen
1. Esa Ylönen on omistanut psalmejaan monille läheisille ja esiintyjille. Hän esittää niitä mielellään myös itse.
2. Psalmi on saajalleen arvokas lahja.
Lue myös:
Markku Hietaharju esittää kaikki Bachin urkuteokset – ”Ilman Lutheria ei olisi Bachia”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***