Tiina Laine: "Diakoniatyö kuormittuu jatkossa äärimmilleen sotepyörteissä"

Kelan toimeentulotukipäätösten viivästyminen tuo ihmisiä diakoniatyön asiakkaiksi. Kuva: Raija Kurki.

Seurakuntien diakoniatyössä on huomattu niin suurilla kuin pienilläkin paikkakunnilla, että toimeentulotukihakemusten käsittely Kelassa on viivästynyt. Kävijämäärät ovat lisääntyneet ja jotkut entiset asiakkaat ovat palanneet välittömän diakonia-avun piiriin.

– Nyt tuli valtakunnallinen toimeentulotuki kertarysäyksellä. Ennen kuin yhteistyö saadaan Kelan ja sosiaalitoimen välillä kunnolla toimimaan, lähdetään jo kohti soteuudistusta. Eli diakoniatyö tulee olemaan äärimmäisen kuormittunut seuraavat pari, kolme vuotta, arvioi Diakoniatyöntekijöiden Liiton (Dtl) toiminnanjohtaja Tiina Laine.

Viivästyneiden tukipäätösten vuoksi valtakunnan tasolta on ohjeistettu, että kuntien sosiaalityössä voidaan joustaa. Myös Kela on alkanut myöntää maksusitoumuksia ruokaan ja lääkkeisiin.

– Mutta ongelma vyöryy seuraaville kuukausille, koska ne otetaan pois tulevista tukirahoista.

Laineella on pitkä kokemus myös diakonian kenttätyöstä. Jos joku palvelu kuntasektorilla ei jostain syystä toimi, se heijastuu aina diakoniatyöhön.

– Kun mielenterveystyön vastaanotot venähtivät, niin diakonian vastaanotoille tuli entistä enemmän psyykkistä apua tarvitsevia ihmisiä. Nyt vastaanotolle tulee ihmisiä, jotka normaalitilanteessa pystyisivät sinnittelemään sillä rahalla, mitä heillä on.

Toimeentulotukijärjestelmässä on muitakin ongelmia. Ihmisiä kehotetaan säästämään rahaa puskuriksi pahan päivän varalle, mutta köyhällä säästöjä ei saa olla.

Täydentävän ja harkinnanvaraisen tuen saajat ovat erityisessä pulassa

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö on saanut viime viikolla toistakymmentä uutta asiakasta selkeästi Kelaan liittyvistä syistä, kertoo diakoniatiimin työalavastaava Ayda Meskanen.

– Nämä ihmiset ovat jossain vaiheessa olleet meidän asiakkaita, päässeet jaloilleen ja pärjänneet taloudellisesti ihan kohtalaisesti. Mutta nyt kun prosessi ei pyöri samalla lailla kuin ennen, tukiin on tullut katkoja, ja laskuja on mennyt rästiin ja perintään.

Tilanne on erityisen hankala niillä, jotka ovat tähän asti tarvinneet perustoimeentulotuen sijaan vain pientä täydentävää tai harkinnanvaraista avustusta esimerkiksi lääkkeisiin. Nyt sitä voi hakea vasta, kun Kelalta on haettu ja saatu perustoimeentulotuen epäävä päätös.

Diakoniatyöstä haetaan apua myös toimeentulotukihakemuksen täyttämiseen.

– Kun ihmisellä on muutenkin vaikea elämäntilanne, niin tulee helposti tunne, etten selviä tästä. Yhden asiakkaan kanssa tulostimme Kelan toimeentulotukihakemuksen. Siinä oli kuusi sivua, kun sosiaalitoimen hakemus on ollut parisivuinen. Hämmentäähän se ihmistä, Meskanen toteaa.

Alkuvuodesta diakonia pystyy onneksi vastaanottamaan lisääntyneet asiakkaat

Espoon diakoniatyö antaa osto-osoituksia ruoan ja lääkkeiden hankintaan. Tiukassa paikassa saatetaan maksaa lasku, joka ei voi odottaa Kelan päätökseen saakka. Seurakunta järjestää edullisia diakoniaruokailuja, ja ruokaa jakavat myös jotkut yhdistykset.

– Meidän seurakuntamme alueella on sattumoisin kaksi ruoanjakopistettä, Manna-apu ja Hyvä Arki. Se helpottaa meidän asiakkaita, joilla on lyhyt matka. Mutta miten on syrjäisemmillä alueilla?, Meskanen kyselee.

Yhden positiivisen palautteen Kelan toiminnasta Meskanen on kuullut.

– Lääkkeiden maksusitoumus on mennyt suoraan apteekkiin niin, ettei sitä ole tarvinnut odottaa postin kautta tulevaksi päätöksen saamisen jälkeen.

Toinen valopilkku on Kelan ruuhkien ajankohta.

– Pystymme ottamaan vastaan kaikki avun pyytäjät, sillä alkuvuosi ei ole diakoniassa kiireisin aika. Meitä on kahdeksan, mutta olen miettinyt seurakuntia, joissa on vain yksi diakoniatyöntekijä.

Diakoni Katja Lahti: Tietävätkö Kelan työntekijät ratkaisujensa vaikutukset?

Hämeenlinna–Vanajan seurakunnan diakoniatyökin on saanut uusia asiakkaita.

– Vuokrat rästiintyvät. Toinen tulosyy on Kelalta tulleet erikoiset päätökset, joita on työntekijänkin aika vaikea tulkita. Minkälaisia tuloja otetaan huomioon ja miltä ajalta ja mitkä asiat päätökseen vaikuttavat? kysyy diakoni Katja Lahti, jonka vastuualueeseen sisältyy velka-asioiden selvittely.

Diakoniatyöntekijät auttavat asiakkaita oikaisupyyntöjen ja valitusten teossa.

– On kohtuutonta, jos ihmisen pitää itse todistaa, onko joku lasku mennyt perintään Kelan viivästyneen päätöksen takia. Millä sen todistaa? Siinä on sana sanaa vastaan.

Lahti miettii, tietävätkö Kelan työntekijät, miten heidän ratkaisunsa vaikuttavat ihmisten elämään.

Jotkut ovat joutuneet lainaamaan rahaa elämiseen tai laskuihin.

– Jos ihminen on helmikuussa lainannut rahaa, joka pitäisi nyt maksaa takaisin, on laiha lohtu tietää, että Kelassa on huhtikuussa uusia ihmisiä tekemässä jotain.

Diakoniatyön budjetti ei riitä monien vuokrarästien maksuun

Hämeenlinna–Vanajan seurakunnassa diakonian uutta asiakasta saatetaan tavata pari kolmekin kertaa pienen ajan sisällä. Ensiavuksi voidaan esimerkiksi maksaa sähkölasku.

– Jotkut asiakkaat laittavat tekstiviestillä väliaikatietoja, ettei ole vieläkään tullut päätöstä. Siksi varataan uusi aika.

Diakoniatyön budjetti on kohtuullinen, mutta kaikkiin pyyntöihin silläkään ei voi vastata. Ostoluvat ja ruokajakelut ovat ykkösjuttuja.

– Vuokrarästeistä tulee paljon apukyselyjä. Vuokranantajilla ei ole velvollisuutta olla ymmärtäväisiä. Erään pienen seurakunnan työntekijän kanssa juttelimme, että jos asiakkaalla on vuokrarästiä 600 euroa, se olisi heidän budjetistaan melkein puolet. Jos pyyntöjä alkaa kovasti tulla, niin meidänkin pitää laskea tarkemmin, miten voimme ihmisiä avustaa.

Viime vuoden puolella ajateltiin, että kuntien sosiaalityöntekijät vapautuvat sosiaalityöhön, kun toimeentulotuen laskennallinen työ siirtyy Kelan tehtäväksi.

– Kun mennään tällä tavalla ja vauhdilla, niin kyllä sitä sosiaalityötä saa sitten tehdä sydämensä kyllyydestä, Lahti epäilee.

Pienellä paikkakunnalla diakoniatyöntekijä tuntee asiakkaansa

Posio on alle 4 000 asukkaan kunta Koillismaalla. Työttömiä oli vuosi sitten yli viidennes työvoimasta. Kelan toimisto on auki kahtena päivänä viikossa.

Posion seurakunnan ainoa diakoniatyöntekijä Veli-Matti Hautala on huomannut avustustarpeen lisääntymisen omassa työssään. Asiakkaat jakavat ikäviä tuntojaan ja kokemuksiaan diakoniatyöntekijälle.

– Yllättävien menojen huomiointi on sosiaalitoimessa ja Kelassa vaikeaa, ja Kelan ruuhkassa jonottaminen turhauttaa. Kaikilta ei netissä asioiminen onnistu. Muutostilanteet ovat pahoja, sillä ihmisten on hankala tottua toisenlaiseen menettelyyn.

Paikkakunnan pienuudesta on se etu, että diakoniatyöntekijä tuntee asiakkaansa.

– Avustustyössä on hirveän hyvä, että tuntee ihmiset. Tietää ilman taustojen tutkimista, mikä heillä oikeastaan on se tilanne.

Ruoan jakeluun seurakunnassa kehitettiin toimiva järjestelmä jo viitisen vuotta sitten.

– Meillä on kauppojen kanssa sopimus, että saamme viimeisellä myyntipäivällä olevat ruoat, ja jaamme niitä kaksi kertaa viikossa. 20–30 ihmistä pienellä paikkakunnalla kaksi kerta viikossa ruokajonossa on aika paljon.

Diakoniatyöntekijät kuormittuvat paineen alla

Seurakuntien johto ei Dtl:n toiminnanjohtaja Tiina Laineen mukaan ole viime vuosina ole ollut kärryillä siitä, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat diakoniatyöntekijöiden työkuormaan.

Seurakunnista on prosentuaalisesti eniten vähennetty juuri diakonian työntekijöitä. Eläkkeelle jäävän tilalle ei palkata uutta.

– Diakoniatyössä on yli 60-vuotiaita Dtl:n jäseniä tällä hetkellä 148 henkilöä. Hiippakunnatkin ovat viime vuosina toimineet lyhytnäköisesti. Esimerkiksi Kuopion hiippakunta jätti loka–marraskuussa täyttämättä diakonian hiippakuntasihteerin paikan ja valitsi sen sijaan seurakuntakonsultin.

Talousasioiden lisäksi diakoniatyöntekijöiden kanssa käsitellään toimeentulotuen epävarmuudesta, muutoksista ja viivästymisestä aiheutunutta ahdistusta, epätoivoa, kiukkua ja vihaa. Tämä tarkoittaa diakoniatyöntekijöille henkisen kuormituksen kasvamista.

Diakoniatyöntekijöiden kuormitus on tällä hetkellä suuri, ja se näkyy liittoon tulevissa viesteissä. Laine muistuttaa, että vastuu työntekijöiden työhyvinvoinnista on työnantajalla eli seurakunnilla.

Työnantajien on huomioitava, että työntekijöillä on mahdollisuus palautumiseen ja tarvittaessa työnohjaukseen.

Kuva: Raija Kurki

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***

3 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tuskin sote edes toteutuu lähivuosina. Tämä hallitus tuskin sitä aikaan saa. Joten huolehtiminen voi mennä ihan hukkaan. Mitä nyt tuosta läheltä diakonian työsarkaa olen seurannut, niin ainahan siinä on ollut kyse ylikuormituksesta. Käsittämättömiä paineita koko maailman kurjuudesta. Diakonia on hiljaista puurtamista. Sen tärkeydestä ei suuri yleisö tiedä mitään. Juuri siksi se on ensimmäinen kärsijä, kun rahat loppuu .Diakonian selkänahasta on aina “tuohet” revitty. Mediassa saisi työnne näkyä enemmän. Hyvä kun laitatte vähän kampoihin.

  • ismo malinen sanoo:

    Julkinen talous Suomessa on Kreikan tiellä, vaikka kukaan ei Suomesta sitä uskonut silloin, kun Kreikka haki EU:lta lainaa. Suomessa on alkamassa todellinen pudotus peli ja sen kärsijöinä tulee olemaan vanhukset, lapsiperheet, maahanmuuttajat ja työttömyyden kohtaavat ihmiset.

    Diakonia on Kirkon merkittävin osa ja siihen pitäisi laittaa kaikki paukut.

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Edellisessä lamassa jouduin läheltä seuraamaan sitä, miten tulilinjalla oli ensimmäisenä lapsi-ja nuorisotyö, sekä diakonia.