Turvapaikanhakijoille tarjolla myös pikakasteita − "Irtopisteiden kalastusta Pyhän Hengen nimissä"

Eri puolilla Suomea on törmätty ilmiöön, jossa turvapaikanhakija ei tiedä, mikä yhteisö hänet on kastanut kristityksi ja mihin seurakuntaan hän kuuluu vai kuuluuko mihinkään. Kirkkohallituksen asiantuntijan Marja-Liisa Laihian mukaan tämä on huolestuttavaa. Tarvitaan ekumeenisia eettisiä pelisääntöjä.

Esimerkiksi Oulussa turvapaikanhakijat ovat saaneet kasteita henkilöiltä, jotka eivät kuulu perinteisiin kristillisiin tunnustuskuntiin. Kasteita on suoritettu pikaopetuksen jälkeen meressä ja uimahallissa. Osa kastetuista on kuvitellut tulleensa kastetuksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi.

Árpád Kovács: Pikakasteilla kerätään irtopisteitä Pyhän Hengen nimissä

Ilmiö on tuttu Oulun seurakuntien kansainvälisen työn pastorille Árpád Kovácsille. Ongelma on hänen mukaansa paitsi teologinen myös yhteiskunnallinen.

− Tunnustuskuntiin sitoutumaton kristillinen yhteisö kastaa turvapaikanhakijoita ja antaa heille kastetodistuksen vain tunnin kestävän kasteopetuksen jälkeen. Tämä on ihmisten harhaanjohtamista.

Árpád Kovács viittaa Oulun Lähetysseurakuntaan. Kovácsin mukaan ongelmana ei ole se, että kastaja ei ole tunnetun kirkkokunnan jäsen. Ongelmana on, että kasteopetukselle ei ole mitään kriteereitä eikä kastetuille kasteen jälkeen tukijoukkoja.

− Luterilaiset, katoliset ja helluntaiseurakunnat sentään tarjoavat kääntyneille opetusta ja opetusmateriaaleja, kummit, ohjausta ja seurakuntayhteyden.

Kovácsin mukaan tilanteessa toimii kysynnän ja tarjonnan laki. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat ovat epätoivoisia.

− He pitävät viimeisinä vaihtoehtoinaan pikaista avioitumista, ryhtymistä homoksi tai kääntymistä kristityksi. Kun joku kerää Pyhän Hengen nimissä irtopisteitä tarjoamalla pikaista kastetta, siihen tietenkin tartutaan.

Jari Ruonola: "Olen pyrkinyt varmistamaan, että kastettava olisi uskossa"

Oulun Lähetysseurakunnan pastori Jari Ruonola kertoo kastaneensa muutamia turvapaikanhakijoita. Lisäksi kasteita on suorittanut seurakuntaan kuulumaton Jussi Saarela, joka vaikuttaa pääasiassa ulkomailla mutta on lähetysmatkalla Oulussa.

− Sanan pohjalta olen käynyt tietyt asiat läpi näiden turvapaikanhakijoiden kanssa englanniksi. Aika pienellä kaavalla siinä on menty. Kasteen olen suorittanut paikallisessa uimahallissa. Olen pyrkinyt varmistamaan, että kastettava todella olisi uskossa, Ruonola kertoo.

Ruonola kertoo kastaneensa turvapaikanhakijat Kristukseen ja Jumalan valtakunnan jäseniksi, muttei minkään seurakunnan jäsenyyteen.

Kuullessaan joidenkin turvapaikanhakijoiden luulleen, että heistä on tullut kasteessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, hän on pahoillaan.

− Jatkossa pyrimme selvittämään tätä asiaa kastettaville entistä tarkemmin. Kieli tuo ongelmia ymmärtämiseen. Arabian kielen tulkkeja on käytännössä mahdoton saada. Niinpä nekin kastetut turvapaikanhakijat, jotka ovat liittyneet seurakuntamme jäseniksi, jättäytyvät usein pois toiminnasta, Ruonola harmittelee.

Marja-Liisa Laihia: "Epärehellistä, epäoikeudenmukaista ja huolestuttavaa"

Pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia Kirkkohallituksesta on kuullut vastaavista tapauksista eri puolilta Suomea.

− Luterilaisten seurakuntien työntekijät ovat törmänneet turvapaikanhakijoihin, joilla ei ole mitään käsitystä kristinuskon moninaisuudesta tai siitä, mikä yhteisö heidät on kastanut. Tämä on epärehellistä, epäoikeudenmukaista ja huolestuttavaa, Laihia sanoo.

Vanhoista kirkkokunnista riippumattomat uuskarismaattiset yhteisöt saattavat opettaa kasteesta paitsi hyvin eri tavoin kuin luterilaiset, katoliset tai ortodoksit myös eri tavoin kuin metodistit, baptistit, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Vapaakirkko tai Pelastusarmeija. Nämä kaikki kuuluvat Suomen Ekumeeniseen Neuvostoon SENiin.

Laihia on toiminut SENin työryhmässä, jossa käsitellään turvapaikanhakijoiden uskonnonvapautta. Hänen mukaansa Suomessa tarvittaisiin nyt laajoja ekumeenisia pelisääntöjä.

− SENin jäsenkirkkojen kesken vallitsee yksimielisyys laajan kasteopetuksen välttämättömyydestä ennen kastetta. Jotkut vapaat suunnatkin suosittavat jopa puolen vuoden kasteopetusta. Mutta aina jää jäljelle pienryhmiä, jotka haluavat olla riippumattomia ja itsenäisiä.

Marja-Liisa Laihia näkee parhaaksi ratkaisuyritykseksi paikallisen sopimisen, jossa SENin jäsenkirkkojen paikalliset seurakunnat hakisivat neuvotteluyhteyttä riippumattomien seurakuntien kanssa ja puhuisivat seurakuntien vastuusta uusia kristittyjä kohtaan.

"Uskonnonvapaustilanne vastaanottokeskuksissa ei ole hyvä"

Ekumeeninen neuvosto on tarjonnut Maahanmuuttoviraston työntekijöille apua ja koulutusta kääntymyksen uskottavuuden arvioinnissa. Migrin tulkinnat ovat silti edelleen usein ristiriidassa uusia jäseniä ottaneiden seurakuntien lausuntojen kanssa. Lisäksi SEN on pyrkinyt parantamaan vastaanottokeskusten uskonnonvapaustilannetta neuvottelemalla Migrin kanssa niiden järjestyssäännöistä.

− Tilanne ei ole edelleenkään kaikissa vastaanottokeskuksissa hyvä. Epäkohtiin ei haluta tai kyetä puuttumaan. Tästä todistaa myös tuore Kääntyneet-kirja, jossa kerrotaan kristityiksi kääntyneiden ex-muslimeiden kohtaamista ongelmista Suomessa, Laihia sanoo.

"Tilastoja tärkeämpää on syventyä ilmiöön"

Kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden määristä Suomessa on esitetty erilaisia arvioita. Luterilaisen kirkon jäseniksi heitä on kastettu parin viime vuoden aikana arvioiden mukaan useita satoja ja yhteiskristillisesti ajatellen kääntyneitä arvioidaan olevan noin pari tuhatta.

Laihia painottaa, että mitään luotettavia tilastoja asiasta ei ole. Hän suhtautuu suurella varauksella lukumäärään 2 000.

− Mielestäni määrät ja tilastot eivät edes ole olennaisia. Tärkeintä on syventyä ilmiöön ja sen eri ulottuvuuksiin. On kuulosteltava henkilön tarvetta liittyä kristilliseen uskoon ja annettava hänelle aikaa sisäistää oppimaansa sekä tutkia omaa motiiviaan.

Laihian mukaan kääntymystä turvapaikkaoljenkortena käyttävien motivaatio kasteopetukseen hiipuu nopeasti. Luterilaisissa seurakunnissa on kuitenkin paljon kokemusta turvapaikanhakijoiden aidosta kiinnostuksesta kristinuskoa kohtaan. Nälkä kasvaa syödessä, ja vakaumus vahvistuu.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Oulussa on toimitettu upotuskasteita kaupungin uimahallissa normaaliin aukioloaikaan

Islamista kristinuskoon kääntyvät kaipaavat enemmän tukea

Tuomasmessuja arabiaksi: "Marhaba!"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

***