Työ vainottujen kristittyjen keskellä on järkyttänyt Miika Auvisen maailmankuvaa

Lopussa Jumalan armo ja hyvyys voittavat pimeyden ja kuoleman, sanoo vainottuja kristittyjä puolustava Miika Auvinen. Kuva: Jukka Granström

Vainottuja kristittyjä auttava Open Doors- järjestö on ollut Miika Auvisen työpaikka pian kolme vuotta. Järjestön on rakennettava näkymättömiä yhteyksiä. Kidutuksen ja kuoleman uhka ovat jatkuvasti läsnä. "Lopussa voittaa Jumalan hyvyys", Auvinen uskoo.

Miika Auvisen silmät sulkeutuvat ja otsa rypistyy haastattelun aikana monta kertaa. Työvuodet Open Doorsin Suomen toiminnanjohtaja ovat näyttäneet, miten toisaalta vaarallista ja toisaalta välttämätöntä julkisuus on.

Kun Auvinen matkustaa kristityille vaaralliseen maahan, hän vaihtaa puhelimeensa sim-kortin ja on paikallisille vain veli Miika. On parempi, ettei kenelläkään ole hallussaan kovin paljon tietoa toisista veljistä ja sisarista.

Suomeen palattuaan Miika Auvista repii toistuvasti ristiriita. Hän kuulee matkoillaan sekä traagisia että rohkaisevia tarinoita piilossa eläviltä kristityiltä, mutta heidän turvallisuutensa vuoksi niitä ei voi kertoa.

Aina he kuitenkin pyytävät, että kristityt Suomessa rukoilisivat ja puhuisivat heidän puolestaan.

"Jos vieraamme paljastuisi, hän voisi joutua kidutetuksi"

Suomalaiset saavat maaliskuussa tuoretta tietoa Intiasta, jossa jyrää hindunationalismi. Auvinen ei kuitenkaan kerro tänne matkustavan yhteistyökumppanin nimeä, ei edes sitä, mistä päin Intiaa tämä on kotoisin.

Onko maan tilanne nykyään noin huono?

‒ Avoimesti hengellistä työtä tekevät järjestöt ovat joutuneet poistumaan tai menemään maan alle. Jos vieraamme paljastuisi tämän jutun kautta, hän voisi joutua kidutettavaksi, Auvinen perustelee varovaisuuttaan.

Intian pääministerin johtama Intian kansanpuolue (BJP) on herättänyt maailmalla laajasti huolta vihamielisestä suhtautumisestaan muslimeihin ja kristittyihin.

Puolueen mukaan vain hindulaisuus on oikea uskonto Intiassa, muiden uskontojen edustajat eivät ole todellisia intialaisia.

Auvinen on nähnyt kuvia kaupunkeihin pystytetyistä banderolleista, joissa vaaditaan muslimien painumista Pakistaniin ja kristittyjen kuoppaamista hautaan.

‒ Viranomaiset eivät pyrkineet estämään banderollien kiinnittämistä. Tällainen lietsoo avointa väkivaltaa.

"Muslimit kärsivät ääri-islamista vielä enemmän kuin kristityt"

Open Doors toimii 60 valtiossa, joissa uskonnonvapaus on surkealla tolalla. Olojen parantamiseksi puolestaan toimitaan 27 maassa. Niissä työ on tiedottamista, lobbaamista, varainkeruuta ja verkottumista. Ja tietenkin rukoilemista ja Raamatun opettamista.

Vuoden isoin ponnistus on globaalin uskonnonvapaustilaston kokoaminen ja julkistaminen. Tuoreen World Watch -listauksen mukaan yli 215 miljoonaa kristittyä kokee vakavaa vainoa. Onko numeroita muiden uskontojen osalta?

‒ Ei. Valtava määrä muslimeita kokee väkivaltaa sunnien ja shiiojen välisissä valtataisteluissa. Tätä ei ole syytä vähätellä. Muslimit kärsivät ääri-islamista vielä enemmän kuin kristityt, Auvinen toteaa.

Huonoimman arvion uskonnonvapaustilanteesta on jo vuodesta 2002 saanut Pohjois-Korea. Onko Kim Jong-Unin diktatuurissa elävillä ihmisillä mitään toivoa?

‒ On! Jeesus on heidän toivonsa ja kirkko kasvaa maan alla.

Pohjois-Korean kristittyjen lukumäärää on vaikea arvioida. Suurin osa heistä ei uskalla ilmaista uskoaan millään tavalla keskitysleireihin joutumisen pelossa. Uutiset pakkotyöleireissä tapahtuvista raiskauksista, pahoinpitelyistä ja nälänhädästä vaientavat toisinajattelijoita tehokkaasti.

Joitakin arvioita kuitenkin on. Niiden mukaan maassa olisi 300 000 kristittyä ja heistä joka viides olisi vangittuna työleirillä.

Afganistan on kiilannut tilastossa kakkoseksi Somalian ohi. Sitten tulevat Sudan, Pakistan, Eritrea, Libya, Irak, Jemen ja Iran. Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta nämä ovat kaikki muslimimaita.

"Wahhabilaisuus monopolisoi islamin tulkinnan"

Auvinen ei pidä todennäköisenä, että muslimit alkaisivat tulevaisuudessa tulkita uskontoaan niin, että se suvaitsisi erilaisia tulkintoja islamista ja antaisi muslimille vapauden vaihtaa uskontoa.

Päinvastoin. Sunnilaisen islamin piirissä leviää räjähdysmäisesti Saudi-Arabiasta kotoisin oleva wahhabilainen suuntaus. Se on ravinteikasta maata väkivallalle, Auvinen arvioi.

‒ Wahhabilaisuus monopolisoi islamin tulkinnan. Saudirahalla rakennetaan Afrikasta Indonesiaan moskeijoita, joissa saarnataan, että aito muslimi harjoittaa uskontoaan wahhabilaisittain.

Identiteettikriisien myllerryksessä monet maltilliset ja maallistuneet musliminuoret löytävät ääri-islamilaisista perjantaisaarnoista elämälleen uutta potkua. Auvisen mielestä tämä enteilee huonoa tulevaisuutta varsinkin muslimimaiden kutistuville kristillisille vähemmistöille.

Tansaniassa kristittyjen asema on parantunut

Viidenkymmenen maan tilastosta Miika Auvinen löytää sentään yhden ilonaiheen. Tansaniassa kristittyjen asema on parantunut hallituksen rohkean ja määrätietoisen uskonnonvapauspolitiikan ansiosta.

‒ Viranomaiset ovat puuttuneet radikalisoituneiden moskeijoiden toimintaan. Tämä on saanut aikaan yhteiskuntarauhaa.

Entä voisivatko Suomessakin koetut muslimien joukkokääntymiset kristinuskoon muuttaa islamin suuntaa?

‒ Tässä on muutoksen mahdollisuus, jos kääntyneet kokevat velvollisuudekseen palata jakamaan evankeliumia maanmiehilleen. Pohjoiskorealaisten kristityiksi kääntyneiden loikkareiden parissa tällaista on tapahtunut.

Auvisen mukaan islamistinen terrorismi on kaikessa raakuudessaan saanut aikaan herätystä, kun muslimit ovat alkaneet kyseenalaistaa identiteettiään ja saamaansa opetusta.

‒ Moni on kiinnostunut kristinuskosta, joka näyttäytyy erilaisena. Sen aikaansaama kulttuuri heijastaa enemmän vapautta kuin alistamista ja kontrollia.

Monet käännynnäiset ovat kotoisin Afganistanista, joka on Auvisen mukaan yhtä surkeassa jamassa uskonnonvapauden suhteen kuin Pohjois-Korea.

‒ Kristityn näkökulmasta erona on valitettavasti vain se, että Pohjois-Koreassa vainoa toteuttaa diktatuurinen valtionkoneisto, Afganistanissa paikalliset toimijat, kuten oma suku.

Vainottujen kristittyjen auttamiseksi rakennetaan näkymättömiä yhteyksiä

Aina välillä Miika Auviselta kysellään, tarvitaanko näin pienessä maassa monta eri järjestöä pitämään esillä vainottujen kristittyjen asioita.

Työmäärään nähden ylitarjontaa ei Auvisen mielestä ole. Marttyyrien ääni, Marttyyrikirkon ystävät sekä monet lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöt ponnistelevat yhteiseen suuntaan omissa verkostoissaan.

Omaa järjestöään Auvinen kehuu taitavaksi näkymättömien yhteyksien rakentajaksi. Niiden avulla voidaan toimia paikoissa, joissa avoin kristillinen läsnäolo on mahdotonta. Maan alla tapahtuu paljon, kuten kolmen miljoonan Raamatun salakuljettaminen viime vuonna.

Salakuljettaminen vie ajatukset Neuvostoliittoon. Auvinen saa silloin tällöin maailmalla vastattavakseen kysymyksen, miksi Suomi ainoana länsimaana yritti estää Raamattujen salakuljettamisen kommunistisiin maihin. Tässä kohtaa Auvinen häpeää kotimaansa ja kirkkonsa historiaa.

‒ Kirkossakin pelkäsivät enemmän ihmistä kuin Jumalaa.

Onko kommunismin ajoista otettu opiksi?

‒ Kyllä ja ei. Olen iloinen seurakuntien kiinnostuksesta ja tuesta. Silti täällä on edelleen penseyttä vainon keskellä elävien veljien ja sisarten hätää kohtaan.

Entä kenelle hän antaisi tunnustusta? Kehuja saa poliitikko Eija-Riitta Korhola uskonnonvapauden sitkeästä esiin nostamisesta, kirkkoherra Jari Kuusi vainottujen tuomisesta messujen esirukoukseen ja piispa Teemu Laajasalo siitä, että hänen seurakunnassaan soitettiin ensimmäisenä kirkonkelloja Syyrian sodan uhreille.

Lähetyslapsena Auvinen näki, kuinka papualaiset pelkäsivät esi-isien kostoa

Miika Auviselta tiedustellaan usein, onko hän sukua arkkipiispaehdokas Ville Auviselle tai Medialähetys Sanansaattajien lähetysjohtaja Juha Auviselle.

Vaikka häntä on usein luultu edellisen veljeksi, hän on jälkimmäisen poika ja viettänyt kouluvuotensa lähetyslapsena Britanniassa, Australiassa ja Papua-Uudessa Guineassa.

Elämä Tyynen valtameren saarella oli niin toisenlaista, että hän kokee täkäläisen kulttuurin vieläkin pinnalliseksi.

‒ Sen olen oppinut, että kulttuurista ja taustasta riippumatta jokainen kaipaa tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Jokainen etsii vastausta siihen, mistä tulee ja mihin on menossa.

Papualla Miika Auvinen näki, kuinka ihmiset pelkäsivät esi-isien kostoa ja yrittivät mahduttaa itsensä kyläyhteisön tiukkoihin normeihin. Verikosto pakotti miehet surmaretkille naapurikyliin.

‒ Kristinuskon sanoma anteeksiantamisesta ja Jeesuksen veriuhrista on lopettanut koston kierteen monilla alueilla. Vihamiehet ovat ryhtyneet neuvottelemaan rauhasta.

Edistyneissä arabimaissa surmataan kristittyjä usein ilman seuraamuksia

Vaikka Auvinen on seurannut maailman tapahtumia valppaasti lapsesta asti, kolme vuotta Open Doors -järjestössä on järkyttänyt hänen maailmankuvaansa.

Uutiskuvissa näytetään farkkuihin pukeutuneita keskiaasialaisia nuoria miehiä naputtelemassa katukahviloissa kännyköitään. Korkeiden rakennusten julkisivut kiiltävät, autot ovat uusia. Johtajat hymyilevät ja puhuvat kehityksestä ja talousyhteistyöstä. Samaan aikaan mediahuomion tavoittamattomissa kristittyjä pahoinpidellään raa’asti.

Puhumme Tunisiasta ja Egyptistä edistyneinä arabimaina, ja kuitenkin kristityiksi kääntyneitä surmataan niissä usein ilman seuraamuksia.

‒ Nämä eivät ole mitään ISIS- tai Taleban-juttuja, vaan tavalliset naapurit ja sukulaiset ottavat oikeuden käsiinsä islamin puhtauden nimissä.

Ikävää kerrottavaa riittää. Pakistanissa koulukaverit pahoinpitelivät viime elokuussa kuoliaaksi kristityn pojan opettajan silmien alla.

Tällaisesta tapauksesta saatamme vielä kuullakin, mutta tavallisempi syrjintä jää maailman katseilta piiloon.

‒ Pakistanilainen kristitty vertasi syrjintää katosta tippuvaan veteen. Yksi tippa ei vaikuta mitään, mutta ajan mittaan vesi kovertaa lattiaan syvän kuopan.

"En ole välttämättä ylpeä siitä, että meillä on pandoja"

Bisneksen tekeminen uskonnonvapautta räikeästi loukkaavien valtioiden kanssa on Miika Auvisen mielestä kyseenalaista.

‒ Poliittinen islam vyöryy Lähi-idästä kaikkiin ilmansuuntiin, mutta bisneselämä ei halua tätä nähdä. Se haluaa sinne, missä on rahaa, viis siitä mitä on rahan takana.

Kun pandat Pyry ja Lumi saapuivat Suomeen, Auvista hävetti erään asiantuntijan lausunto mediassa. Tämän mielestä pandojen saaminen Suomeen on osoitus siitä, että Suomi ei ole ottanut aktiivisesti kantaa Kiinan ihmisoikeustilanteeseen.

‒ En ole välttämättä ylpeä siitä, että meillä on pandoja.

Auvinen sanoo silti ymmärtävänsä, että pandadiplomatian ja yritysmaailman kautta rakennetut yhteydet voivat olla avaimia yhteiskunnalliseen muutokseen. Niiden kautta myös kristityt vaikuttajat voivat päästä paikkoihin, joihin eivät muuten pääsisi.

Tärkein avain yksilöiden ja yhteiskuntien muutokseen on Auvisen mielestä kuitenkin evankeliumi. Hän kertoo uzbekkipastorista, joka kidutusvankeudesta vapauduttuaan sanoi olevansa etuoikeutettu. Pastori ei kärsinyt pahantekijänä, vaan siksi, ettei hän halunnut kieltää uskoaan Kristukseen.

Auvinen muistuttaa Jeesuksen sanoista: ”Te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä.”

Tämä ei ole kuitenkaan viimeinen sana.

‒ Lopussa Jumalan armo ja hyvyys voittavat pimeyden ja kuoleman.

Kuka?

Teologian maisteri Miika Auvinen, 39

Työ: Open Doorsin Suomen toiminnan-
johtaja

Perhe: Vaimo sekä 12- ja 10-vuotiaat tyttäret

Harrastukset: lenkkeily, kuntosali, 
biisinteko

Julkaisut: Sooloalbumi ”Lapsi Kuninkaan”

Paradoksi: Miksi kidutusta kärsivä kristitty kokee enemmän iloa kuin hedonismin keskellä elävä nimikristitty?

Kuva: Jukka Granström

Lue myös:

Raportti: Kristittyjen vaino lisääntynyt Intiassa – "Muutos on ollut dramaattinen ja suuri"

Kristittyjen vainot lisääntyivät Lähi-idässä ja Afrikassa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä