Yhtiökokouksesta hengelliseksi kesäjuhlaksi – 10 kuvaa herättäjäjuhlista

Herättäjäjuhlat kokosivat viikonloppuna noin 30 000 ihmistä Lapuan Kiviristin kentälle kuuntelemaan seurapuheita ja veisaamaan Siionin virsiä. Katso herättäjäjuhlat kuvien kautta kerrottuna. Kuvia voit selata ylälaidan kuvakarusellissa.

Juhlakenttä

Herättäjäjuhlat ovat herännäisyyden eli körttiläisyyden vuotuinen hengellinen kesäjuhla. Se on yksi Suomen suurimmista hengellisistä kesätapahtumista.

Vanhan määritelmän mukaan herättäjäjuhlat ovat ”seuratapahtuma ja niihin liittyvä jumalanpalvelus”. Seuroissa veisataan liikkeen laulukokoelmaa, Siionin virsiä. Niiden kanssa vuorottelevat lyhyet, noin 10 minuutin mittaiset seurapuheet. Niille on ominaista runsaat viittaukset Siionin virsiin ja vanhoihin herännäisyyden piirissä vaikuttaneisiin seurapuhujiin.

Vuosikokous

Herättäjäjuhlat olivat aluksi Kustannusosakeyhtiö Herättäjän vuosikokouksen yhteydessä pidetyt seurat. Ensimmäiset herättäjäjuhlat pidettiin talonpoika ja maallikkosaarnaaja Juho Malkamäen talossa Lapuan ja Ylistaron rajalla vuonna 1893.

Vuosikokous on perinteisesti pidetty lauantaina aamupäivällä. Tänä vuonna kokous järjestettiin poikkeuksellisesti perjantaina iltapäivällä. Kokouksessa oli myös historiallisen paljon väkeä, 670 osallistujaa. Lapuan koulun juhlasalin 500 paikkaa loppuivat nopeasti. Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, rehtori Jukka Hautala (kuvassa keskellä) ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen joutuivat kamppailemaan äänentoiston kanssa, jotta kaikki kuulivat käytetyt puheenvuorot.

Vuosikokoukseen väkeä houkutteli erityisesti ennen juhlia esillä ollut körttikapinaksi kutsuttu, Herättäjä-Yhdistyksen nykyisiä linjauksia vastaan protestoinut liikehdintä. Äänestyksessä yhdistyksen nykyinen johto sai kuitenkin murskaavan enemmistön. Lisää körttikapinasta ja vuosikokouksesta voi lukea uusimmasta Kotimaasta.

Juhlatori

Herättäjäjuhlien juhlatorilla on myynnissä niin Herättäjä-Yhdistyksen kustantamaa kirjallisuutta kuin juhlien tukemiseksi kudottuja sukkia. Torilla ovat esillä niin liikkeet omat toimijat kuin monet ulkopuoliset. Esimerkiksi Kotimaan ja useiden paikallisten, juhlien järjestelyihin liittyneiden yhteisöjen tai yritysten kojut ovat mukana.

Juhlatorin ulkopuolella on myös juhlaravintola. Nuoret puolestaan kiertävät ympäri juhlakenttää myymässä körttipastilleja, jotka vanhempi väki tuntee myös uskovaisten pastilleina. Körttipastillien myynti on monelle nuorelle luonteva tapa osallistua juhlien järjestämiseen.

Körttipuku

Körttipuku oli pitkän 1800-luvun talonpoikaisesta pukeutumisesta syntynyt liikkeen tunnus. Heränneet erottautuivat puvulla suruttomiksi kutsumistaan. Puku symboloi edelleen monelle liikkeessä 1960-luvulle asti voimakkaasti vaikuttanutta kielteisyyttä maailmaa kohtaan ja pietististä erottautumista maailmasta. Miesten puvussa ei ollut kauluksia, koska ne olivat koreilua. Takin eli västin takana oli kolme leikkausta, joiden mukaan körtti-sanan joskus arvellaan syntyneen ruotsin sanasta skjört.

Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntusen mukaan yhdistys aikoo kiinnittää tulevaisuudessa erityistä huomiota viestinnän kehittämiseen. Oleellista on Juntusen mukaan kysyä, mistä liike tunnetaan. Monen mielikuva liikkeestä on vanhoista oppikirjoista, joissa herännäisyyttä edustavat körttipukuiset ihmiset. Tämä kuva ei Juntusen mielestä enää vastaa liikkeessä mukana olevien kokemusta.

Nykyisin körttipukua käytetään lähinnä perinnepukuna, jota näkee lähinnä herättäjäjuhlilla. Puvun ystävät järjestävät kokoontumisia ja sopivat tänä vuonna jopa oman perinneyhdistyksen perustamisesta.

Kolehti

Seuroissa kerätään lähes poikkeuksetta kolehti johonkin Herättäjä-Yhdistyksen toimintamuodon tukemiseen. Yhdistyksen koko rahoitus muodostuu lahjoituksista. Herättäjä-Yhdistys teki viime vuonna poikkeuksellisen suuren tappion, yli 200 000 euroa. Syyksi esitettiin lahjoitusvaroihin perustuvan talouden arvaamattomuuden ja yleisen kustannusten nousun.

Kuoro

Virsikuorojen toiminta on keskeinen osa herättäjän musiikkityötä. Kuorojen äänittämät virsilevyt ovat merkittävä osa myös yhdistyksen kustannustoimintaa. Herännäishenkisiä kuoroja toimii ympäri maata.

Tänä vuonna herättäjäjuhlilla muistettiin 100-vuotista virsikuoroperinnettä. Neliääninen virsikuorotoiminta alkoi, kun liikkeen laulukirjan uudistanut Wilhelmi Malmivaara otti sen sata vuotta sitten perustamansa Karhunmäen kristillisen kansanopiston opetussuunnitelmaan.

Kuoroilla on merkittävä rooli myös yhdistyksen opiskelijatyössä. Tällä hetkellä opiskelijakuoroja toimii kaksi, Oulun körttiopiskelijoiden kuoro ja Helsingin Herännäisnuorten kuoro.

Kuvassa on yhdistyksen valtakunnallisen kuoron ja Herännäisnuorten kuoron laulajia lauantain vuoroveisuissa. Vuoroveisuissa kuorot laulavat neliäänisesti joka toisen säkeistön ja seurakunta yksiäänisesti loput. Yhdistyksen kaikki kuorot esiintyvät yhteisessä konsertissa Lapuan Tuomiokirkossa yli kolmensadan laulajan voimin.

Päiväseurat

Lauantain päiväseurat ovat herättäjäjuhlien suurin tapahtuma. Tänä vuonna niihin kerääntyi 12 000 ihmistä. Päiväseurat alkavat seisaalleen veisatulla virrellä Jumala ompi linnamme.

Päiväseuroissa joku liikkeen keskeisistä vaikuttajista, usein Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja tai puheenjohtaja, pitää juhlapuheen. Siinä linjataan keskeisiä yhdistyksen painotuksia.

Tänä vuonna juhlapuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautala.

Seurojen jälkeen

Seurojen päätyttyä juhlakenttä hiljenee. Monet tapaavat ystäviään tai osallistuvat juhlien oheisohjelmaan. Kentän etuosassa on perinteiseen tapaan risti ja alttari, johon usein kuvataan juhlatunnukseen liittyvä teema.

Tänä vuonna alttariin oli kuvattu ristin juuresta nouseva aurinko, joka liittyi juhlien tunnukseen ”Tule Kristus huomiseenkin”. Juhlien tunnus on useimmiten poimittu Siionin virsistä, joskus Raamatusta.

Ehtoollinen

Sunnuntain päiväohjelmaa hallitsee ehtoollisjumalanpalvelus. Tänä vuonna messussa saarnasi toiminnanjohtaja Simo Juntunen.

Menneinä vuosikymmeninä ehtoollinen kesti useita tunteja. Tuolloin ehtoollinen jaettiin kiireettömästi pitkältä alttarikaiteelta. Viinin jakamiseen käytettiin yhteismaljaa ja jokainen ehtoollispöytä siunattiin erikseen. Nykyään käytössä on intinktioksi kutsuttu jakamistapa, jossa leipä kastetaan viinissä. Jakopisteitä on myös useita, joten ehtoollinen on ohi alle tunnissa.

Penkkitalkoot

Juhlat päättyvät sunnuntaina päätösseuroihin. Herännäisyyttä pidetään perinnetietoisena liikkeenä, jopa siinä määrin, että sitä on sanottu pelkäksi perinneliikkeeksi.

Päätösseuroihin liittyviä perinteitä ovat jonkun iäkkäämmän puhujan pitämä viimeinen puhe, siihen liittyvä polvirukous, Herraa hyvää kiittäkää -virren veisaaminen ja penkkitalkoot.

Esimerkiksi rukoilevaisuuteen olennaisesti liittyvää polvirukousta on herännäisyydessä kartettu. Silti se kuuluu oleellisesti juuri päätösseuroihin.

Penkkitalkoot alkavat, kun Herraa hyvää kiittäkää -virsi on veisattu. Silloin seuravieraat kantavat yhdessä käyttämänsä penkit kasoihin. Näin seurakenttä on muutamassa minuutissa tyhjä, eikä seuroista muistuta kuin painaumat nurmessa.

Juhlien jälkeen penkit pakataan kuorma-autoihin ja kuljetetaan seuraavalle juhlapaikkakunnalle. Ensi vuonna juhlat järjestetään Sotkamossa.

Edellinen artikkeliKesäjuhlat saivat kymmenet tuhannet liikkeelle – Ruisrock ohitti Suviseurat
Seuraava artikkeliNappaa sinäkin meitsie – #tiekirkkoselfieitä tullut runsaasti

Ei näytettäviä viestejä