Joh. 2: 1–11

Kaanaan häiden kertomuksesta nousee useita teemoja. Yksi teema on alkoholi ja sen käyttö. Tekstissä puhutaan viinistä, jopa valtavasta määrästä, 600 litrasta juhlajuomaa. Myös viininkäytön vaikutukset mainitaan, vieraat juopuivat sitä mukaa, kun joivat viiniä. Tästä tekstistä ei oikein saa tukea kohtuukäytön tai raittiuden puolesta puhumiselle. Se tuntuu lyövän korvalle tipaton tammikuu –perinnettä.

Raittiussaarna kyllä olisi paikallaan. Sen verran paljon alkoholin liikakäyttö tuo perheisiin ja koteihin häpeää, pelkoa ja turvattomuutta. Tästä oli eilen lehdessä nimim. Viinan viemän riipaiseva kertomus otsikolla Et voi rakastaa minua raittiiksi. Siinä kymmenen vuotta juonut, mutta sitten raitistunut alkoholisti kertoi karusta tiestään riippuvuudesta vapauteen.

Alkoholiriippuvuus on yksi muiden riippuvuuksien joukossa. Itse tunnistan työriippuvuuden ja sen kautta tulevan hyväksynnän tarpeen. Riippuvuus voi tulla myös pelaamiseen niin, että rahat menevät kuten sanotaan, kansanterveydelle. Ja monilla on nettiriippuvuus niin, että ihmissuhteet kärsivät.

Toinen tekstissä oleva teema on parisuhde, avioliitto. Jeesus oli vieraana iloisessa hääjuhlassa. Hääparilla oli tulevaisuus edessä täynnä odotuksia. Mitä hääjuhlan jälkeen oli edessä, sitä ei kerrota. Millainen oli nuoren parin arki? Kestikö kiintymys, kun arki alkoi ja piti elää toisen kanssa tunteiden huuman haihduttua? Riittikö tahtoa jakaa ilon lisäksi huolia, vastuuta ja pettymyksiä?

En ehkä kuitenkaan tee oikeutta raamatuntekstille, jos keskityn pelkästään alkoholikulttuuriin tai avioliiton ja parisuhteen teemoihin. Jeesuksen aikoina näillä teemoilla oli toki toisenlaisia sisältöjä kuin nyt.

Mikä on tässä monisyisessä tekstissä keskeistä? Voisiko tekstin ydin sisältyä tähän pitojen valvojan toteamukseen: ”Se oli muuttunut viiniksi!”

Kyse on muutoksesta. Vesi muuttui viiniksi Jeesuksen vaikutuksesta. Samoin ihminen on kutsuttu muuttumaan Jumalan ihmeen kautta. Silloin on mahdollista kuulla ja seurata Jeesuksen opetusta. Jeesuksen äiti toteaa tämän kehotuksen tekstissä: ”Mitä hän teille sanoo, se tehkää.”

Kaanaan hääkertomus kuvaa muuttumisen ihmettä. Voiko ajatella, että tässä ihmeessä ihmisen kokoiset vesiastiat muuttuvat sisällöltään toiseksi? Mehän olemme vettä isolta osin. Normaalipainoisessa ihmisessä on vettä 40-50 litraa. Meissä oleva vesi voi olla seisahtunutta, elämämme voi syystä tai toisesta olla kitkerä ja karvas. Raikasta vettä on joskus kovin vähän. Mutta me voimme muuttua Kristuksen lähellä ja häntä seuraten. Meistä voi alkaa pulputa ilon ja vapauden raikas lähde.

Me luterilaiset olemme varovaisia uskomaan nopeaan muutokseen. Eikä Raamattukaan lupaa mitään helppoa ja yksinkertaista ihmisen äkillistä muutosta pyhäksi. Kaikki on tietenkin Jumalalle mahdollista, ihmeitä tapahtuu ja niitä tehdään.

Veden muuttuminen viiniksi Kaanan hääjuhlassa edellytti vesiastioiden täyttämistä. Palvelijoiden piti tehdä oma osuutensa. Näin ihme tuli mahdolliseksi.

Meillä on oma vastuumme muutoksessa. Meidän tulee ottaa ensimmäinen askel. Siitä muutos alkaa. Vapahtaja kulkee vierellä ja rohkaisee eteenpäin. Muutos tulee mahdolliseksi.

Kaanan hääjuhlissa oli paras viini tarjolla vasta juhlan lopussa. Vasta tavallisen viinin loputtua tapahtui ihme, jossa Jeesus puuttui tapahtumien kulkuun ja pelasti isäntäväen nololta tilanteelta.

Minusta tämä kertoo, että toivoa on vielä silloin, kun mitään ei ole tehtävissä.

Alussa viittasin lehdessä olleeseen alkoholistin kertomukseen. Hän kertoi olleensa niin viinan viemä, että pelkäsi kuolevansa. Vasta sitten hän havahtui ja lähti hakemaan apua. Minnesota –hoidon avulla hän raitistui ja palasi elämään.

”Se oli muuttunut viiniksi.” Kertomus Kaanaan häistä on todistus siitä, että muutos on mahdollinen. Ihminen voi muuttua Kristuksen lähellä ja vapautua riippuvuuksista. Alkoholin sitoma voi päästä vapaaksi. Ihminen voi nauttia viiniä, mutta siitä ei tule elämän hallitsija. Tai sitten hän ymmärtää, että tippakin on liikaa ja tappaa. Kristuksen armon kokemisen ja läheisten tuen avulla alkoholisti voi pysyä erossa juomisesta.

Ja avioliiton ja perhe-elämän paineiden ja huolten kanssa kamppaileva voi löytää tukea. Puoliso, joka haikailee helpompaa elämää, voi havahtua näkemään vastuunsa. Hän huomaa, että toinen ei ole vain minua varten, myös minä olen toista varten. Voin siirtää omia tarpeitani tai jopa luopua niistä, jotta yhteinen elämä voisi paremmin.

Siksi ei ehkä ole sattuma, että Jeesus teki ensimmäisen tunnustekonsa juuri hääjuhlassa, jossa kaksi ihmistä tahtoi sitoutua toisiinsa ja jakaa elämän. Tämä kertoo, että usko eletään todeksi parisuhteessa, perheessä, suvussa, läheisimmissä ihmissuhteissa. Siellä missä ihminen on paljaimmillaan ilman naamioita.

Itsekin olen huomannut, miten eniten joudun katsomaan peiliin juuri kotona läheisten kanssa. Puolisona ja isänä joudun tunnustamaan rakkauteni rajallisuuden. Läheiset ovat huomanneet, miten olen selitellyt itsekkäitä ja rakkaudettomia tekojani itselleni edullisiksi.

Moni tarvitsee muutoksessa läheisten rohkaisua. Kaanan häiden tapahtumat kertovat myös tästä.

Ilman Jeesuksen äidin puuttumista tilanteeseen vesi olisi jäänyt vedeksi. Jeesushan esteli äitiään: ”Nainen, minun aikani ei ole vielä.” Äiti luotti siihen, että pojalla oli tehtävä tuoda toivoa sinne, missä sitä ei enää tuntunut olevan.

Lapset tarvitsevat vanhempiaan ja heidän uskoaan siihen, että lapsi kyllä pärjää ja voi löytää paikkansa tässä maailmassa.

Meidän vanhempien tehtävä on rohkaista lapsiamme, valaa toivoa tulevaisuuteen. Sinä pärjäät kyllä. Luotan sinuun.

Kaikki me tarvitsemme joskus rohkaisua muutosten ja elämänkysymysten keskellä. Jeesus tuntuu sanovan: ”Se, mitä sinulla on, riittää. Jos sinulla on vettä, tuo sitä. Katsotaan, mitä sillä saamme aikaan.”

Meidän ihmisen kyvyt riittävät Vapahtajalle. Niiden avulla Kristus voi tehdä ihmeitä.

Muutos on mahdollinen, mutta ei helppo. Kilvoitukseen tarvitaan rohkaisua ja voimia. Sitä pyhä ehtoollinen antaa. Ehtoollinen on taivaallisen hääjuhlan esimakua. Kuten Kaanan hääjuhlassa, Kristus on itse läsnä ehtoollisessa. Leipä ja viini tulevat meille elämän voimaksi ja ravinnoksi. Se antaa voimaa niihin muutoksiin, mitä elämä eteemme tuo. Vapahtaja lupaa olla kanssamme niin elämän arjessa kuin sen juhlassa.