Joh. 17:18-23

Tänään liehuu siniristilippu vapaan isänmaan ja sen puolustajien kunniaksi. Seitsemän vuosikymmentä sitten tilanne oli kovin toisenlainen. Tuolloin jokainen ymmärsi, miten välttämätöntä oli puolustustahto ja isänmaan puolustajat. Heistä monet antoivat henkensä yhteisen hyvän puolesta. Tästä yhteisestä hyvästä me olemme tänään kiitollisia.

Kerrotaan, että eräässä sotilasyksikössä oli talousaliupseeri, joka huolehti eturintaman muonituksesta miestensä kanssa. Hänellä oli tapana kuljettaa mukanaan kukkakoria. Kori oli täynnä keväisiä kukkia, jotka olivat kukkeimmillaan. Aina kun ruokaa vietiin etulinjaan, oli kukkakori myös mukana. Se asetettiin miesten silmien eteen, kun he tulivat hakemaan ruoka-annostaan. Jokainen katseli hetken kauniita kukkia kaiken tolkuttoman hädän ja pelkojen keskellä. Tuhoutuneen, rikki raastetun ja kuoleman keskellä oli jotain herkkää ja kaunista – korillinen kukkia.

Kirkkoisä Augustinus sanoi: ”Niin kauan on toivoa, kun meillä on lintuja, kukkia ja lapsia!”

Lähestyvä helluntai liittyy kevään heräämisen aikaan pohjolassa. Talven koleus ja kuolleisuus väistyy ja uuden elämän voimat murtautuvat kaikkialta esiin!

Vanhassa testamentissa esiintyvä hepreankielinen ilmaisu, jolla kuvataan Jumalan elämää uudistavaa Henkeä – merkitsee ”elämän henkeä, tuulena liikkuvaa ja elämää antavaa henkeä” (1. Moos. 6:3,17; Ps. 33:6). Jumalan Henki on ennen kaikkea uutta luova ja pelastava (1. Moos. 1:2; Ps. 51:9-15). Vanhassa testamentissa korostetaan, ettei epäjumalilla ei ole tätä uutta luovaa Henkeä.

Henki vaikutti profeetoissa (Jes. 61:1; Miika 3:8; Sak. 7:12). Hengen saaminen ilmeni poikkeuksellisina lahjoina, kuninkaiden ja tuomareiden kyvykkyytenä (Tuom. 3:10; 1. Sam.11:6), mutta myös erityisinä kädentaitoina (2. Ms. 31:2-).

Erityisen tunnusomaista Herran Henki oli tulevalle Messias-kuninkaalle (Jes. 11:2; 42:1). Profeetta Joel ennustaa Hengen tulevan Messiaan aikana kaikkien osaksi:

Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia. Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu.

(Joel 3:1,5)

Uudessa testamentissa Henki ilmenee voimana, joka vaikuttaa ennen kaikkea Jeesuksen kautta (Mark. 1:12). Matteus korostaa Jeesuksen siinneen Pyhästä Hengestä (Matt. 1:18, 20). Tämä tarkoittaa, että Jeesuksen syntyminen ihmiseksi oli Jumalan pelastavan tahdon ilmaus ja sen aikaan saama.

Kirkon varhaisessa kastekaavassa Pyhästä Hengestä puhutaan jo selvästi persoonana (Matt. 28:19). Luukkaan evankeliumissa ja Apostolien teoissa näkyy selkeä jäsentely Pyhän Hengen toiminnan jatkumosta. Henki vaikuttaa ensin Jeesuksessa (Luuk. 4:1, 14). Jeesus lahjoittaa Hengen seurakunnalle (Luuk. 24:49; Apt. 2:33). Kirkko syntyy Pyhän Hengen vaikutuksesta (Apt. 2). Henki varustaa opetuslapset viemään sanomaa koko maailmaan.

Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” (Apt.1:8)

Pyhä Henki kokoaa kristityt sanan ja sakramenttien yhteyteen (Apt. 2:42). Pyhän Hengen vaikutukset näkyvät seurakunnissa armolahjoina (1. Kor.12), sekä elämän keskellä Jumalan tahdon mukaisena elämäntapana

Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. (Gal. 5:22-23).

Ilman kokemusta usko kadottaa innon ja vaarana on näivettyminen. Ilman tervettä oppia kokemus voi irrota kirkon yhteisestä uskosta hurmahenkisyydeksi (2. Tim.4:3). Seurakunnan keskellä kaikkea uskonelämän ilmenemistä on arvioitava Sanan valossa (2. Tim.1:7).

Paavali kehotti tavoittelemaan parhaimpia Hengen lahjoja seurakunnan rakentamiseksi.

Parhaimpia lahjoja ovat ne, jotka elävöittävät rukousta, vahvistavat sitoutumista ja synnyttävät nöyrää ylistystä vastauksena Jumalan rakkauteen (1.Kor.12:11).

Johanneksen evankeliumissa liitytään Vanhan testamentin ja Uuden testamentin yhteiseen kuvaan Pyhän Hengen toiminnasta ikään kuin tuulena (Joh. 3:8). Tämä tarkoittaa sitä, että Henkeä ei voi ihminen ohjailla, mutta me voimme jäädä Hengen vaikutuksille avoimiksi. Kun Ylösnoussut Jeesus lähetti opetuslapsensa; Hänen kerrotaan ”puhaltaneen heidän päälleen Pyhän Hengen …” (Joh. 20:21-23). Tämä erikoinen kuvaus tulee ymmärretyksi sitä taustaa vasten mitä edellä on kerrottu Hengen toiminnasta ikään kuin tuulen tavoin.

Pyhän Hengen saaminen liitetään Johanneksen evankeliumissa kasteeseen ja uudestisyntymiseen (Joh. 3:5-7).

Johannes kuvaa myös kristillistä jumalanpalveluselämää ainutlaatuisena juuri siksi, koska sitä ohjaa Totuuden Henki (Joh. 4:24; 6:63). Ei ole mitään todellista jumalanpalveluselämää Johanneksen mukaan ulkopuolella Pyhän Hengen vaikutusten.

Kaikkein selkein kuva persoonallisesta Pyhästä Hengestä ilmenee juuri Johanneksen evankeliumissa.

Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. (Joh.14:16,17)

Jeesus rukoilee Isää lähettämään Puolustajan omilleen matkakumppaniksi. Johanneksen käyttämä ilmaus puolustaja (parakleetti) merkitsee sanan mukaisesti ”vierelle kutsuttua”. Kuva Pyhästä Hengestä vierellämme kulkevana opastaja ja rohkaisijana tulee lähelle Luukkaan kertomusta Emmauksen tien kulkijoista (Luuk. 24:13-32).

Johanneksen mukaan Hengen toiminta ilmenee ”vierellä kulkijana” ainakin seuraavien kolmen keskeisen asian kautta: opettaa kaiken (Joh. 14:26), todistaa Kristuksesta (Joh. 15:26) ja paljastaa synnin (Joh. 16:8-11).

Pyhä Henki on ennen kaikkea rukouksen Henki!

Rukouselämän vaikuttaa meissä uutta elämää. Liitymme Jeesuksen antamiin lupauksiin ja tulemme huomaamaan, että Jumalan sana vaikuttaa sen mitä se lupaa!

Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon!

Luottavaisin mielin liitymme vanhaan helluntairukoukseen:

Tule, Pyhä Henki, tänne, laskeudu taivaasta alas meidän sydämissämme Kristusta kirkastamaan.

Tule, köyhäin apu, tule lahjain antaja, tule sielun kirkkaus, sinä paras lohduttaja, sielun hyvä vieras ja suloinen lämpö.

Töissä sinä olet lepo, helteessä virvoitus, murheessa lohdutus.

Sinä kaikkein pyhin kirkkaus ja valo, täytä uskollistesi sydämet. Ilman sinun voimaasi ei ole mitään viatonta.

Pese se, mikä saastainen on, kastele se, mikä kuiva on, paranna se, mikä haavoitettu on, pehmitä se, mikä kova on, lämmitä se, mikä kylmä on, etsi kaikkia eksyneitä.

Anna uskollisillesi, jotka sinuun turvautuvat, pyhät lahjasi. Anna uskon vahvistusta, anna autuas loppu, anna iäinen ilo.